Joe Martin (Bronson) elää vaimonsa ja tytärpuolensa kanssa rauhallista perhe-elämää Ranskan Rivieralla. Joella on kuitenkin menneisyys, josta hänen perheellään ei ole mitään aavistusta. Mutta eräänä päivänä muutama tyyppi Joen menneisyydestä tunkeutuu miehen kotiin ja ottaa hänen perheensä panttivangeiksi. He vaativat Joelta palvelusta. Jos Joe ei tee niin kuin he haluavat, niin perhe tapetaan. Mutta he tekevät erään ratkaisevan virheen. He pottuilevat väärälle miehelle. Joe alkaa pistämään rantaliksi eikä kellään ole kovinkaan mukavaa.
Terence Young tunnetaan varmaan parhaiten kolmen James Bond-elokuvan (Tri No, 007 Istanbulissa, Pallosalama) ohjaajana. Mutta on hän muutakin ohjannut. Hänen filmografiansa on lähinnä b-luokan leffoja. Tässä toimintafilmissä touhuilee kivikasvoinen Charles Bronson. Bronson on yleensä ollut mukana b-luokan toimintaleffoissa, joista ehkä tunnetuimmat ovat Väkivallan vihollinen 1 – 5. Bronson ei ole varsinaisesti hyvä näyttelijä, mutta tällaiset tiukat toinintapläjäykset ovat miehelle omiaan. Joen vaimoa näyttelevä Liv Ullmann tekee ihan kohtuullista työtä, vaikka välistä onkin pientä ylinäyttelemistä. Eivät roistojen näyttelijätkään huonoja ole. Tosin jengi on hieman kliseisen oloinen. On se kumma, kuinka joka porukkaan eksyy joku täyspsykopaatti.
Toimintakin on melko tylyä. Ei leffa mitään suuria raakuuksia sisällä, mutta kun Bronson käsittelee pahiksia, niin aikamoista jälkeä syntyy. Hurjastellaanpa tässä vielä mukavasti Alppimaisemissa. Ja autoajelut ovat sitä luokkaa, että Bond-elokuvien autoajelut kalpenevat tämän leffan autoajelujen rinnalla. Ihan viihdyttävä toimintapläjäys on siis kyseessä. Varmasti Bronson-fanit tykkäävät ja mikseivät muutkin hyvän action-viihteen ystävät.