Elokuva kertoo yksinhuoltajaäidistä Manuelasta, joka ei ole kertonut pojalleen (Esteban) isästään mitään. eräänä päivännä poika joutuu onnettomuuteen ja kuolee, tämän äiti päättää lähteä Barcelonaan etsimään pojan isää ja kertomaan henkilökohtaisesti asiasta hänelle. Barcelonassa Manuel tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja saa uusia ystäviä.
elokuvassa on paljon komiikkaa ja saman verran draamaa ja nämä ovat onnistuttu yhdistämään hyvin toisiinsa. Elokuvaan jää täydellisesti koukkuun ja se vaan on pakko katsoa alusta loppuun!
Espanjan kieli on kerta kaikkiaan mahtavan kuuloista kieltä (hivelee korvia, varsinkin naisen suusta kuultuna) ja sopii hyvin tähän leffaan (jostain kumman syystä). Myös musiikki on valittu onnistuneesti ja se luo sopivasti tilanteeseen sopivaa tunnelmaa.
Näyttelijäsuorituksilta ei olisi voinut odottaa enempää ja näyttelijöiden valinnat ovat onnistuneita. Varsinkin sisar Rosaa näyttelevä Penélope Cruz hoitaa hommansa hienosti ja kerää pisteet ainakin mieskatsojilta. Näkemisen arvoista on myös kuulla kun Penélopen kaltainen kaunis nainen puhuu espanjaa, Espanja kun on vaan jotenkin niin “epänaismainen”; kieli.
Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin vuonna 1999. Leppoisaa katseltavaa ja voisipa tuon katsoa vaikka toisenkin kerran. Suosittelen!
nimimerkki: JMK
