Maapallon tilan heikentyminen ja loputon yksinäisyys avaruudessa. Siinä yksinkertaisuudessa idea uudelle sci-fi elokuvalle Passengers. Ensimmäinen versio Passengersin käsikirjoitusversiosta tehtiin jo vuonna 2007, mutta mikään studio tai ohjaaja ei siitä aluksi ollut kiinnostunut. Vuoden 2015-1016 vaihteessa norjalainen Headhunters ja The Imitation Game elokuvilla pinnalle noussut ohjaaja Morten Tyldum päätti yhdessä käsikirjoittaja Jon Spaihtsin Prometheus ja Doctor Strange kanssa siirtää lopulta Passengersin valkokankaalle. Keanu Reeves oli pitkään ehdolla elokuvan pääosaan, mutta lopulta pestin sai Guardians of the Galaxy ja Jurassic World elokuvista pinnalle potkaissut Chris Pratt. Rinnalleen Chris Pratt sai Nälkäpelit elokuvilla kovaa tulosta tekevän Jennifer Lawrencen.
Maapallo on alkanut hiljalleen muuttua elinkelvottomaksi asuinpaikaksi, joten ihmisiä on alettu kuljettamaan uudelle homestead siirtokuntaan. Avalon on massiivinen avaruusalus jonka uumeniin mahtuu 5000 tuhatta nukkuvaa ihmistä odottamaan pääsyä uuteen kotiin. Mekaanikko Jim Preston (Chris Pratt) herää yllättäen kesken matkan ja tajuaa kauhukseen että ensimmäiset matkustajat herätetään vasta 90 vuoden kuluttua. Päivien ja viikkojen kuluessa Jimin ainoa ystävä on androidi baarimikko Arthur (Michael Sheen), mutta samalla Jim alkaa tuntea vetoa yhteen nukkuvista naismatkustajista Aurora Laneen (Jennifer Lawrence). Lopulta Jim antaa periksi ja herättää Auroran. Hiljalleen alkaa selviämään miksi Jim ylipäätänsä heräsi kesken matkan.
Passengers on viihdyttävän toimiva sekoitus romantiikalla hyöstettyä sci-fi trilleriä, mutta ei Passengers mitään kovinkaan uutta piristysruisketta genrelle anna. Ohjaaja Morten Tyldum saa tarinan etenemään varsinkin alkupuolella mukavan verkkaisesti eteenpäin, mutta osaa kyllä kiristää tehoja mitä pidemmälle mennään. Jon Spaihtsin käsikirjoitus kuvaa yksinkertaisen tylysti mitä yksinäisyys voi pahimillaan ihmismielelle tehdä ja minkälaisia pakkomielteitä siitä voi syntyä. Loppuakohden tarina muuttuu enemmänkin katastrofihenkiseksi toimintaelokuvaksi, mutta pelkkää vauhdikasta menoa odottava tulee todennäköisesti pettymään näkemäänsä. Jimin ja Auroran väliseen kemiaan saadaan välillä kohtuullisesti sähköä mukaan ja ennen kaikkea kuinka pitkälle heidän kipinä ja Jimin salaisuus Auroran herättämikseksi kantaa.
Visuaalisesti Passengers on hienonnäköinen sci-fi elokuva ja Mortem Tyldum maalaa muutamia upeita kuvia loputtomasta avaruudesta. Äkilliset painovoimankäänteet näyttävät lentävine vesineen komeilta. Avaruusalus Avalon on myös huikeanäky kuin liikkuva luksusluokan hotelli avaruudessa. Tarinaan on otettu vaikutteita useista sci-fi elokuvista ja tarinoista joissa ollaan yksin jossain paikassa.
Chris Pratt tekee pääroolissa velmuna mekaanikkona kelvollisen roolin, jonka teot tulevat vaikuttamaan pitkälle Avalonin matkalle. Jennifer Lawrence tuo tarinaan säröä ja tunnetta sopivalla tahdilla. Michael Sheen on hauska sanavalmiina anroidi baarimikkona. Sivummalla Laurence Fishburne ja Andy Garcia käyvät piipahtamassa tarinassa pienissä sivurooleissa Avalonin miehistönä.
Kokonaisuutena Passengers on visuaalisesti kaunis deittileffa avaruudessa kylmän limun ja popcornin kyytipoikana.
