Ensimmäinen MIB-elokuva on tullut lapsuudesta asti katseltua varmaankin parikymmentä kertaa, ja vaikka en tunnustaudukaan faniksi, onhan se hyvää viihdettä. Kakkonen vain oli, ja tämä uusin osa pistää hieman siitä paremmaksi.
MIB III tarjoilee jälleen kasan mitä ihmeellisemmän näköisiä otuksia, tekemällä tehtyjä 3D-lenteilyjä, kliseistä ajankuvaa 60-luvulta, ja siinä välissä muutaman ihan hauskan vitsin. Suurin vika kokonaisuudessa kuitenkin on ajoittain aivan liian vakavaksi heittäytyvä tunnelma. Nykytrendin mukaan yritettiin nostattaa aivan mahdotonta lukemaa eeppisyysmittariin ja luotiin samantyyppistä ylisynkkää ilmapiiriä kuin uusimmassa Batmanissä, ei toki koko ajan eikä aivan niin synkkää. Mutta liian vakava ote myös erkaannutti aiemmista osista.
Elokuvan loppupuolella taas juonenkäänteet muuttuivat hölmöiksi: kliseitä alkoi tulla kuin liukuhihnalta ja koko elokuvan ajan nostatettu eeppisyyskerroin rutattiin todella typerällä tupla-antikliimaksilla. Toki tästäkin sai muutaman facepalminsekaisen hymähdyksen, mutta se tuskin oli tarkoituksellista.
MIB III on visuaalisesti nätti, mutta sisällöltään valitettavan keskinkertainen viihdepläjäys tutussa ympäristössä. Mutta kaikista puutteistaan huolimatta ihan kiva jatko-osa.
