Eletään joulun aikoja. Lloyd (Spacey) ja Caroline (Davis) palaavat avioliittoterapiasta. Samalla Gus (Leary) pakenee poliisia rikospaikalta ja päättää ottaa panttivangeikseen tuon riitelevän avioparin. Mukana heiluu Lloydin ja Carolinen poika Jesse (Steinmiller), Lloydin suku, idiootit poliisit ja yksi känninen joulupukki.
Näppärää dialogia kuullaan ja oikeasti hauskoja tilanteita nähdään. Hauskat henkilöhahmot kuorruttavat hyvää tarinaa. Aika paljon ohjaaja Demme luottaa näyttelijöihin, mutta eipä siinä mitään, kun he kerran osaavat hommansa. Denis Leary, Kevin Spacey ja Judy Davis vetävät kaikki roolinsa hienosti läpi. Mitään mestarillisia roolisuorituksia ei kuitenkaan nähdä, mutta ei niitä tällä kertaa kaivatakaan.
Huumoria revitään avioparin nahisteluista, jouluperinteistä, kauheasta suvusta ja ääliömäisistä poliiseista. Vitsit jaksavat oikeasti naurattaa, vaikka välillä leffa muistuttaakin pelkkää sekalaista sketsikokoelmaa. Tällä kertaa on pääasia, että katsoja nauttii ja hyvä fiilis jää päälle. Tällaisia on nähty aika paljon, mutta tässä silti on jotain, joka saa katsojan innostumaan leffan meiningistä. Panttivankitilanne muuttuu tietenkin lopulta myös avioliittoterapiaksi, mutta meno ei kuitenkaan siinäkään vaiheessa hidasta vauhtiaan, vaan ripottelee hyviä vitsejä loppuun saakka samalla vauhdilla. Satiirinkin aineksia on mukana ja niitä osataan välillä käyttääkin.
Kyseessä on siis mukavan kepeä komedia, josta lähtee hyvät naurut. Kaiken kaikkiaan hyvää viihdettä, eikä oikeastaan mitään muuta, mutta eipä tämän tarvitsekaan.
