Gilbert (Edwards) ja Louis (Carradine) ovat nörttejä. He menevät innokkaina collegeen, uusi aikakausi heidän elämässään alkaa. Tämän aikakauden pitäisi pitää sisällään kuumia naisia ja hurjia bileitä. Gilbert ja Louis joutuvat kuitenkin sorretuiksi muiden nörttien tavoin. Urheilijanuorukaisten ja nättien tyttöjen valtakausi on nyt ohi, kun nörtit perustavat oman osakuntansa kampukselle. Sorretut nörtit antavat nyt samalla mitalla kiusaajillensa takaisin.
Nörttien kosto on hulvaton kasarikomedia. Se edustaa ajalleen tyypillisesti vauhdikasta, sujuvaa ja kevyttä viihdettä hyvin esitettynä. Vitsit ovat kestäneet hyvin aikaa ja niitä on osattu repiä taidokkaasti. Leffa naureskelee osakuntapelleilylle ja erilaisille stereotypioille onnistuneesti. Nörtit ovat todella nörttejä ja urheilijapellet aivottomia rähisijöitä. Härskien vitsien ja vauhdikkaan meiningin takaa paistaa lämminhenkinen sanoma suvaitsevaisuudesta.
Näyttelijät istuvat hienosti rooleihinsa. Vaikka mitään erikoista työtä ei näyttelijäpuolella nähdäkään, niin leffan näyttelijät selvästi nauttivat elokuvan tekemisestä. Teho-osaston Edwards ja Carradine-perheen Robert-jäsen ovat hyviä pääosanörttien rooleissa. John Goodman tekee hauskan sivuosan töykeänä jalkapallovalmentajana ja Curtis Armstrongin tulkitsema Räkä sopii kenen tahansa esikuvaksi. Armstrongin rento olemus on kaukana siitä ärsyttävyydestä, jota heppu tarjoillut myöhemmissä sivurooleissaan. Tästä leffasta Armstrong aina muistetaan ja tämä leffa muistetaan Armostrongista, sen verran tunteella hän hahmonsa tulkitsee.
Elokuvataiteellisesti Nörttien kosto ei loista, mutta hyvänä viihteenä se ajaa asiansa.
