Pörssimaailma. Murha. Rakkaustarina. Klutesta ja mm. Sofien valinnasta tunnetun Alan J. Pakulan ominainen tyyli näkyy Rolloverissakin. Merkittävinä hetkinä kamera voi katsoa henkilöitä kaukaa. Välillä Pakula leikkii tilan ja valojen kanssa, kuten elokuvan alussa, kun luvut syttyvät tauluille. Mutta tyyli ei takaa onnistumista. Rollover eli Suhteita on vaikea kokonaisuus.
Pakulan monesti elokuvissaan käyttämä Jane Fonda esittää Lee Wintersiä. Lee on ex-näyttelijätär, joka nyt kaunistaa rikkaan aviomiehensä käsipuolta. Bisnes on vaarallista pilvenpiirtäjissäkin, joten pian Lee huomaa jääneensä rikkaaksi leskeksi. Miehen yhtiössä ex-näyttelijätärtä pidetään vain hiuslaitteena ja nättinä pukuna. Pinnan läpi tuntuu näkevän vain finanssinero Hubbell Smith (leukaperä-Kristofferson). Hänen havaintonsa on, että leskikaunottaren makuukammarissa voisi olla eri kivaa, mutta voisi naisen kanssa panna pörssikurssitkin sekaisin.
Dallasin ja Dynastia vuosikymmenellä valmistunut leffa ilmentää hyvin aikaansa. Pehmeä ja lämmin tarkoittaa korkeintaan vasta riisuttua puvun toppausta. Rahan liikkeet ja omaisuuden kasvatus osakekaupoilla ovat hankalia asioita esitellä mielenkiintoisesti. Pakula yrittää pitkät tovit tuoda pörssimaailman jännitystä katsojan ulottuville. Maallikko tippuu kyydistä kuitenkin äkkiä jo ihan omasta tahdostaankin, sillä näin ne numerot ja merkitykset eivät hänelle avaudu. Sitä paitsi kyse on koko ajan täydellisen fiktiivisestä tilanteesta, joka Kristoffersonin ja Fondan hahmojen toiminnan myötä menettää lopunkin uskottavuutensa. Ei sillä, etteivätkö he olisi hyviä rooleissaan. Tarina vain on väärä.
