Kirjailija H.P. Lovecraftin kirjoittamat teokset ovat toimineet monille elokuvantekijöille inspiraation lähteenä pitkän aikaa monissa erilaisissa sci-fi ja kauhuelokuvissa. H.P. Lovecraftin jalanjäljissä liikkuu myös ensi-kertalaisten ohjaaja Rebekah McKendryn ja käsikirjoittajien Joshua Hullin, David Ian McKendyn ja Todd Rigneyn ideoima ja luotsaama varsinainen genremuhennos-elokuva Glorious joka vie matkalle jonnekin hulluuden ja mielipuolisuuden sekopäämaailmaan. Päärooleihin valitut Ryan Kwanten ja J.K. Simmons pääsevät meuhkaamaan oikein urakalla lähestulkoon yhdessä wc-tilassa tapahtuvassa kertomuksessa.
Wes (Ryan Kwanten) on kokenut elämässään rajun käänteen tyttöystävänsä Brendan (Sylvia Grace Crim) kanssa ja tapahtumat ovat johtamassa eroon. Wes matkustaa syvästi masentuneena syrjäiselle taukopaikalle mukanaan viinaa ja vanha nalle. Wes käy kirjaimellisesti oman elämänsä pohjalla manaten kaikki syvimpään rotkoon. Pienen itsetuhoisen ryypiskelyn jälkeen Wes nukahtaa hetkeksi aikaa. Herättyään hirveässä krapulassa Wes käy paikallisessa wc:ssä oksentamassa ja peseytymässä. Pois lähtiessä wc:n ovi on mennyt lukkoon ja samalla yhdestä wc:n kopista Ghat (J.K. Simmons) alkaa kertoa Wesille hyvin erikoista tarinaa, mutta wc:ssä ei näy muuta kuin haalistunut maalaus. Wes ei tunnu pääsevän millään ulos wc:stä ja Ghatin tarina alkaa muuttua kokoajan uhkaavammaksi ja mystisemmäksi. Wes alkaa ymmärtää hiljalleen että hänen paskamainen elämäntilanteensa on johtanut hänet kaiken kukkuraksi törmäyskursille jonkinlaisen vieraan ja ilkeän elämänmuodon kanssa.
Glorious on yhtä aikaa hilpeä ja ilkeä suljetuntilan kosminen fantasiakauhuelokuva jonka tapahtumat koetaan yhden miehen näkökulmasta. Rebekah McKendry rakentaa varsin kirpeän painajaisen masennuksen aiheuttamasta tuskasta joka kasvaa melkoisiin mittoihin. Lähestulkoon alusta ja muutamista takaumista huolimatta koko Gloriouksen tarina tapahtuu likaisessa wc:ssä johon Rebekah McKendry luo mukavan painostavan ja rähjäisen tunnelman joka perustuu kahden hahmon varsin railakkaisiin vuorokeskusteluihin. Joshua Hullin, David Ian McKendryn ja Todd Rigneyn käsikirjoittama Glorious voisi aivan hyvin tapahtua samassa universumissa parin vuoden takaisen Richard Stanleyn ohjaaman ja Nicolas Cagen tähdittämän (Color out of Space) elokuvan kanssa.
Alkuun Glorious on kuvaus eron tuomasta masennuksesta, mutta kun tarina lähtee todelliselle kaistalleen niin hulluus ja sekopäisyys sekoittuvat keskenään melkoisella vimmalla. Kauhuelokuvaksi Glorious on audiovisuaalisesti varsin näyttävä jossa inhottavan kuvottavat visvaiset hirviö- ja kauhuefektit pääsevät valloilleen ja varsinkin loppupuolella homma vedetään totaaliseksi Brian Yuzna ja Stuart Gordon henkiseksi body-horror revittelyksi pienellä Blob henkäyksellä vahvistettuna. Toisaalla tarina avaa hiljalleen mitä Wesin elämässä oikein on tapahtunut ja mikä on johtanut tähän erikoisen sekopäiseen tilanteeseen.
(True Blood) tv-sarjasta ja James Wanin (Dead Silence) elokuvasta tunnettu Ryan Kwanten tekee yhden uransa hurjimmista rooleista hiljalleen täydellisen sekoamisen partaalla olevana Wesinä. Veteraanikonkari J.K. Simmons vastaa erinomaisesti huutoon lainaamalla äänensä mystiselle toisesta ulottuvuudesta saapuneelle Ghat jumalaolennolle. Näiden miesten yhteiset keskustelut ovatkin välillä varsin kepeää kuunneltavaa joka lataa oman mukavan annoksen tarinan kieroon tunnelmaan. Sylvia Grace Crim Wesin tyttöystävänä ja André Lamar taustalla pyörähtävänä Garyna piipahtavat hauskoissa pikkurooleissa tarinan keskellä.
Kokonaisuutena Glorious on vuoden totaalisin elokuvasekoilu joka vie wc:n kautta äärimmäisyyksiin ja H.P. Lovecraftin mielikuvitukseen.
