Vuoropuhelu isän ja tyttären välillä on tarkkanäköistä ja siinä on paljon asiaa.

24.3.2006 22:14

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Muuttolinnun aika
Valmistusvuosi:1991
Pituus:95 min

Anssi Mänttäri on erikoinen tapaus elokuvaohjaajien joukossa. Hän tekee leffan noin 13 minuutissa. Nopea kuvausaikataulu ei kuitenkaan yleensä näy lopputuloksessa. Hänen elokuvissaan on selvästi tietty kädenjälki, joista ne tunnistaa Mänttäriksi. Hänen elokuvissaan on myös yleensä joku hyvin selkeä aihe, jota pyritään tutkimaan elokuvallisin keinoin. Mänttärin 1980-luku oli tuottoisa. Harmittavaa on vain se, että hänen elokuviaan on vaikea löytää mistään. Pitääkin olla aina tarkkana, kun YLE:n kanavat näitä Anssin leffoja joskus silloin tällöin näyttävät.

Muuttolinnun aika keskittyy isä-tytär-suhteen kuvaamiseen. Tytär Katja (Hanna Manu) muuttaa isänsä luo yhdentoista vuoden jälkeen edellisestä näkemisestä. Isä Ossi (Antti Litja) on hieman tottumaton viettämään aikaa nyt jo melkein täysi-ikäisen tyttärensä kanssa. Molemmilla on sopeutumisongelmia uuteen tilanteeseen, jota käsitellään vahvasti dialogin kautta. Vuoropuhelu isän ja tyttären välillä on tarkkanäköistä ja siinä on paljon asiaa. Jossain vaiheessa tämä vuoropuhelu on vaarassa ajautua liian sofistikoituneelle linjalle, mutta Mänttäri osaa kuitenkin taidokkaasti katkaista sen ennen kuin tilanne menee liian teennäiseksi. Koskettavan lisäjuonteen tarinalle antaa naapurin pariskunta Pekka ja Merja (Kari Heiskanen & Liisa Halonen), joilla kaikesta näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on raskas elämäntilanne menossa. Mukana on myös paljon muita ykkösketjun suomalaisia näyttelijöitä, joista varsinkin Pertti Sveholm yltyy parhaimpaansa humaltuneena öykkärinä.

Muuttolinnun ajassa minua kiehtoo ainutlaatuinen toiveikas surumielisyys. Isä huomaa tyttärensä kasvaneen ja itsensä samalla vanhenneen. Jotain piilotettua nuoruudenkaipuuta on havaittavissa. Mukavia ja hauskoja ovat myös isän ja tyttären väliset pikkukahnaukset, joissa esim. tytär ihmettelee isänsä vaatemakua. Vastapainona isäkään ei hirveästi piittaa tyttären musiikista (Siekkareita).

Kaiken kaikkiaan Muuttolinnun aika on hyvä leffa, jolla on kerrottavaa. Hyväntahtoinen huumori kuuluu myös elokuvan vahvuuksiin. Juonen takia tätä elokuvaa on melko turha lähteä katsomaan, mutta jos haluaa löytää elämäänsä uusia näkökulmia, niin tämä on oiva valinta ja vielä kotimaista!

nimimerkki: mauge

Arvosteltu: 24.03.2006

Lisää luettavaa