Nick Park ei ehkä tuotteliaisuudeltaan ole suurin animaatioelokuvien vaikuttaja, mutta kolmen sekunnin päivänopeudella elokuva syntyy kuin Iisakin kirkko (hitaaaaasti). Joka tapauksessa [I]Wallace & Gromit: Kanin kirous[/I] on kauniisti käsityöllä animoitu seikkailu missä nimiduon toheltava Wallace ja stoalaisen hillitty Gromit jahtaavat salaperäistä vihannekset tuhoavaa hirviötä.
Wallace (Peter Sallis) ja ja tämän koira ovat perustaneet Anti-Pesto-nimisen firman joka hankkiutuu eroon kaneista humaaneilla tavalla, mutta muutamia päiviä ennen isoa jättivihanneskilpailua alkaa vihannekset ahmiva kanihirviö riehua ja egomaaninen Victor Quartermaine (Ralph Fiennes) on myös innokas ongelman ratkomiseen ja yrittääpä Wallace myös tehdä vaikutuksen Lady Tottingtoniin (Helena Bonham Carter). Sekaannusta on luvassa reilun puolentoista tunnin ajan.
Nick Park ohjaa ja on myös käsikirjoittamassa hupaisaa seikkailua minkä juoni on täynnä enemmän tai vähemmän kekseliäitä viittauksia eri genren klassikoihin. Kunnianosoituksen saa ainakin [movie=1933]King Kong[/movie], [movie]Ghostbusters – haamujengi[/movie] ja luonnollisesti moni ihmissusileffa dramaattisine muodonmuutoksineen. Hitaasti stop-motionilla toteutettu animaatio hivelee silmiä ja luonnollisesti kuvaa on ehostettu silloin kun se on ollut välttämätöntä.
Peter Sallis heittää nautittavan murteellista englantia Wallacena ja Gromit ei heitä minkäänlaista repliikkiä vaikka ilmeilee upeasti. Helena Bonham Carter on varsin väritön Lady Tottingtonina, joskin Ralph Fiennes tarttuu pahisrooliin kaksin käsin ja ylinäyttelee riehakkaasti.
Viihdearvoa löytyy laajassa ikähaarukassa ja animaatio on upeaa, mutta jotenkin tuntuu siltä että Wallace & Gromit eivät oikein sovellu täyspitkän elokuvan päähahmoiksi. Tai ainakin itselle jäi sellainen kutina.
