Niin siinä sitten kävi, että Makoto Shinkain muutaman vuoden takaisesta [movie]Your Name[/movie]sta taisi tulla kaikkien aikojen menestynein animeleffa, joka löysi yleisönsä Suomesta asti. Miehen uusinta onkin monessa savupirtissä odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta samalla on ainakin itselleni pikku hiljaa noussut pelko persiisiin, josko mies ylipäänsä pystyisi enää toistamaan aiempaa temppuaan, joka jo periaatteessa kierrätti monia kovin yksioikoiseksi tunnetun tekijänsä kikkoja, mutta huomattavasti edeltäjiään komeammin ja eeppisemmin. Ainakin teoriassa tämän siis luulisi olevan tekijänsä uran vaikeimpia leffoja onnistua edes joten kuten säällisesti, joten…
No aloitetaan nyt kuitenkin siitä juonesta. Lukioikäinen Hodaka päättää karata kotoaan vähine rahoineen kesäksi sateiseen Tokioon, josta tämä saa töitä pienestä okkultistisista aiheista kirjoittavasta zinestä. Kaupungissa tämä kohtaa tytön nimeltä Hinata, jolla vaikuttaisi olevan omituinen mystinen yhteys sääilmiöiden kanssa. Lopulta koko homma alkaa liikuskella tekijänsä tavoille uskollisesti romanttisen draaman ympärillä, ja loppujen lopuksi… tai no, katsokaa leffa ihan itse niin näette.
Weathering with You saattaa hyvinkin olla Makoto Shinkain heikoin tuotos. Noin, nyt se on sanottu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi jotenkin erityisen huono leffa, vaikka tässä omat ongelmansa löytyykin. Aloitetaan nyt jo näiden arvostelujen omaksi kestokliseeksi muotoutuneesta pakotettuun kahden tunnin kestoon liittyvästä nipotuksesta, sillä Weathering with Youssa ei varsinaisesti olisi omasta mielestäni ainesta kuin enintään puolitoistatuntiseen elokuvaan, mieluiten lyhyempäänkin, joten tempoa on jouduttu pelkästään tätä varten hidastamaan liikaa ja lisäämään väliin joutavaa filleriä, jota katsoessa tunsin melkein kuolevani. En ole ikinä tylsistynyt Makoto Shinkain elokuvan parissa näin pahasti, enkä toivottavasti tulekaan.
Mitä taas tulee Shnkain itsensä toistamiseen, voinee asiaa tarkastella pelkästään yhtä paljon silkan tympeän kierrätyksen kuin jonkinlaisen taiteilijan tunnistettavan uniikin kädenjäljen kautta. Sääilmiöt ovat tuttuja esimerkiksi [movie]The Garden of Words[/movie]ista, jossa ne symboloivat romanssin kaoottisuutta, ruuanlaitto muistaakseni muistoja ja sitä rataa. Sitten on koko joukko omituisia fetissejä, kuten kiinnostus jalkateriin ja kenkiin, joita siis vilahtelee reippahasti myös tässä. Toisaalta taas koko juttu maistui yliluonnollisena teiniromanssina juurikin Your Namen menestyksen vanavedessä uiskentelevalta yritelmältä, joka ei edes yritä keksiä pyörää uudestaan.
En oikein tiedä parin päivän jälkeenkään, miten suhtautua tähän elokuvaan. Makoto Shinkai on edelleen verrattoman taitava luomaan visuaalisesti hengästyttäviä kuvia ja audiovisuaalista tunnelmaa, mutta tällä kertaa nekään eivät riitä pelastamaan maestron itsensä kynäilemää mielikuvituksetonta käsikirjoitusta Shinkailta itseltään. Monessa kodissa tämä on jo nyt julistettu vuoden parhaaksi animeksi ja potentiaaliseksi Oscar-ehdokkaaksi, mutta jos näin todellakin on ja niin käy, vuoden 2019 on täytynyt olla genren suhteen heppoisimpia miesmuistiin. Animeihme Makoto Shinkaikin on siis osoitettu viimeistään tällä ihan tavalliseksi kuolevaiseksi.
