17-vuotias Bilal (Firat Ayverdi) on pakolainen Irakista. Hän on kävellyt 4 000 kilometriä kohti Englantia rakkaansa Minan luokse. Matka kuitenkin takkuaa Bilanin jäätyä rajaa ylittäessä kiinni, ja hän joutuu jäämään Ranskaan. Bilal ei lannistu ja päättää uida Englannin kanaalin yli päästäkseen määränpäähänsä. Toteuttaakseen aikeensa hän aloittaa uimaopetuksen Simon Calmatin (Vincent Lindon) valmennuksessa.
Pakolaisten kohtelu Ranskassa muistuttaa juutalaisvainoja; heillä ei ole pääsyä kauppoihin tai mihinkään muihinkaan julkisiin rakennuksiin ja heidän toimiaan ja liikkeitään myös tarkkaillaan jatkuvasti. Lopulta Simon ja Bilal ystävystyvät Simonin majoittaessa häntä viranomaisten ahdistelusta huolimatta.
Elokuvassa ei kaunistella pakolaisten karua elämää, kuten nykyaikana on monesti tapana. Tuskin kukaan, joka ei ole kokenut olla vieraassa maassa vailla asuntoa ja ihmisten halveksittavana, voi ymmärtää, miltä se todellisuudessa tuntuu.
Etenkin Firat Ayverdi sopii hyvin ujon pakolaispojan rooliin, mutta myös muut näyttelijäsuoritukset olivat todella hyviä. Elokuvassa olisi voinut olla enemmän kuvausta pakolaisten toimista, sillä kaikilla heillä tuntui olevan viisisatasia taskussa. Elokuvan pituus tosin tuntui juuri sopivalta, eikä sen pitkittäminen olisi toiminut.
Seurasin elokuvaa avoimin mielin, enkä voisi sanoa pettyneeni. Welcome on hyvin todentuntuinen elokuva ja muistuttaa asiasta, jota maailmassa ei luultavasti koskaan ole liikaa, nimittäin suvaitsevaisuudesta.
