Eletään 2000-lukua, kun pienessä Ashby Waken kylässä alkaa tapahtua outoja. Kaksi ihmistä kuolee pudottuaan aukkoon, joka johtaa kadonneen alttarin luo. Tutkimuksissa maanalaisen alttarin luota löytyy harvinaislaatuinen krusifiksi sekä kiveen hakattuja tuntemattomien hahmojen apeita kasvoja. Kun vielä Cassie Grant –niminen nuori nainen (Ricci) joutuu auton yliajamaksi ja alkaa nähdä visioita edessä odottavasta tuhosta, on varmaa, että vain Ashby Waken tulevaisuus voi olla synkempi kuin sen menneisyys…
The Gathering on Britanniassa kuvattu ja brittiläisamerikkalaista yhteistuotantoa oleva trilleri. Se on jäänyt varsin tuntemattomaksi, mikä onkin harmittavaa, sillä meno oli paljon odotuksia hyytävämpää. Ehkäpä enemmän eurooppalaiselta näyttävä tuotos ei ole iskenyt shokkiefektejä kaipaavaan jenkkiyleisöön, vaikka joukossa on ripaus nuorisolle suunnattua, hieman kaavamaista, amerikkalaissarja-asennetta.
Leffa edustaa mystisyyttä yhtälailla kuin vaikkapa M. Night Shyamalanin kansan kahtia jakavat jännärit. Ja jälleen kerran genreksi on merkitty kauhu, vaikka jännitys sopisi viiltävätunnelmaiseen, mutta ei shokeeraavaan, pätkään kuvaavammin. Anthony Horowitzin kässärissä on paljon nerokkaita oivalluksia, mutta toisaalta aihetta ei viedä täysillä loppuun asti. Harmi, sillä taas sitä kuulua potentiaalia olisi ollut ihan viiteen tähteen asti. Pahimmaksi kompastuskiveksi muodostuu juuri shyamalanhenkisen lopputwistin rakentelu: se ei nimittäin toimi aivan toivotulla tavalla.
The Gathering on yhdistelmä Omenin pirullista mystiikkaa ja Shyamalanilta kopsattua tunnelmointia. Musiikkikin voisi olla James Newton Howardin arkistosita varastettua. Christina Ricci on yhtä ilmeikäs ja kaunis kuin yleensäkin, ja sangen tuntematon brittiryhmä säestää taustalla sopivasti. Kyseessä on aivan suotta unohdettu trilleri, joka liikkuu länsimaisen uskontokäsitysten tummimmilla vesillä:
”…He eivät tulleet kunnioituksesta vaan himosta.”