Kuolleiden Aamunkoiton pätevän re-maken käsikirjoittanut James Gunnin ensimmäinen ohjaama elokuva Slither, on kauhukomediaviihdettä parhaimillaan. Gunn on ilmeisesti katsonut tarkasti Lötköjen Yöstä Blob valuvaan kuolemaan, sillä Slitherissä yhdistyy juuri menneiden vuosikymmenien kauhukomediat hyvin.
Pienessä hiljaisessa Wheelsyn kaupungissa valmistaudutaan vuosittaiseen peurapeijaisiinsa. Yhtenä iltana taivaalta putoaa jonkinlainen kivenlohkare läheiselle pellolle. Uteliaimmat menevät tietenkin katsomaan mikä siellä on. Pian on piru irti, kun kiven sisältä vapautuukin jonkinlainen loinen, joka ottaa ihmisiä valtaansa. Kaupuungin pormestari MacReady (Henry) pyytää Sheriffi Bill Pardyä (Fillion) tutkimaan asiaa tarkemmin. Pian erään pariskunnan avioliittokin on vaarassa.
James Gunn on tehtaillut varsin hyväkuntoisen kauhukomedian. Genressä Gunn ei ole säästellyt. Gorea ja iljettävyyksiä riittää ja varsinkin viimeinen otus on tehty mitään säästelemättä. Hieman ihmetyttääkin, että Slither levitetään Suomessa k-11 ikärajalla, sen verran rankkaa on meininki välillä, eikä kiroilua olla unohdettu. Wheelsyn kaupunki on juuri sopiva tapahtupaikka tälläiselle myllerykselle. Pieni paikka, jossa kaikki tuntevat toisensa.
Slitherin tarina ei kummoinen ole, mutta viihdyttävyysarvoa kyllä löytyy. Scifisarjasta Firefly tuttu Nathan Fillion tekee rennon roolin Pardyn roolissa. Huvittavimmasta roolista vastaa Gregg Henry energisena pormestarina. Slither on pienimuotoinen kauhukomedia, jossa kauhu ja huumori kohtaavat juuri sopivassa tilassa.
“Martian’s a general term for space fucker!”
nimimerkki: andy
