Lopussa peräti kauniin romanttinen homokomedia on pakko nähdä – ainakin jos luokittelee itsensä… no, homofaniksi. Monet “poikarakkaus”-genren japanilaisen sarjakuvan ja animaation ystävät pitävät myös aasialaisista homoeroottisista elokuvista, mutta ainakin tästä voi pitää vaikkei homoista sen erityisemmin välittäisikään.
Tien on peräti suloinen 17-vuotias poika, joka menee isoon kaupunkiin kesärakkautta ja seikkailua varten käyttämätön onnenkondomi mukanaan. Heti aluksi hän päätyy (mitä ilmeisimmin homojen) yökerhoon, jossa hänen lapsuudenystävänsä on baarimikkona varsin paljon parin vuoden takaa muuttuneena. Klubilla Tien näkee myös Bain, johon iskee heti silmänsä. Bai vain sattuu olemaan huhuttu maailman suurimmaksi playboyksi, eikä näinollen olisi lähelläkään Tienin tyyppiä, joka juo pienen lasin kokista. Ehei, kuten Yun outo kimalteleva homokaveri, CC sanoo, Bain kaltaiset tyypit kittaavat kurkkuunsa viskiä eivätkä lasten mehuja.
Tien saa tutustua Yun outoihin kavereihin, jotka yrittävät koulia hänestä kunnon (homo-)miestä ja saada tämän menettämään poikuutensa, ja mitä pikimmin. Mikään pornoelokuva ei tosin ole todellakaan kyseessä, vaan Bain ja Tienin koko ajan kasvavaa rakkautta voisi kuvailla jopa kliseiseksi. Bai tajuaa viimein todella pitävänsä tuosta hieman kömpelöstä, vauvan lailla syyttömästä pojasta, mutta joutuu paljastamaan itsestään salaisuuden, joka muuttaa kaiken.
Kuvailisin leffaa perin erikoiseksi. Monetkin röhönaurut tuli tärskyttyä, kun CC kertoili tarinoitaan ja uimakundin kanssa yritettiin lohdutella vuoroin Tienin, vuoroin Yun sydänsuruista kärsiviä sieluja. Jos haluaa oikein tarkkaan loppua ja koko elokuvaa miettiä, voi löytää yllättävänkin syvän merkityksen, mutta toisaalta Formula 17:n voi katsoa myös täysin huolettomasti naurahdellen.
Siksipä yhdynkin siihen amerikkalaiseen miniarvostelun kirjoittajaan, joka tokaisi: homo tai et, katso se!
nimimerkki: Graffithé