Porter (Gibson) on roisto. Ryöstö menee hyvin, mutta rahojen jakamisen suhteen tilanne menee huonosti. Rahat meni, luoteja tuli selkään ja vaimo lähti petollisen kaverin mukaan. Vähemmästäkin alkaa miehellä pinna kiristyä, joten Porter aloittaa rähinän maattuaan ensin aikansa.
Tässä on tyylikäs roistoleffa. Yhtään rehellistä henkilöhahmoa ei ole ja tunnelmaa on kiitettävästi. Kuten myös väkivaltaa, joka on rosoista ja veristä. Ampumiset, mukiloinnit ja räjäyttämiset saavat pahaa jälkeä aikaan ja Porter ei ole ainoa, joka aiheuttaa tuhoa. Ukko ottaa tsekin osumaa oikein urakalla.
Ohjaajana myös toimivan Helgelandin käsikirjoitus on tiukkaa tekstiä. Porterin päämäärä saada oma osuus rahoista takaisin ajaa häntä aina uudelle kelmille tai uusia kelmejä hänen luo. Yksikään ei halua antaa hänelle kuuluvia rahoja, joten esteet on raivattava kymästi pois tieltä ja samalla hänen vaatimansa summan pienuus alkaa ihmetyttää isoja roistoja.
Mel Gibsonin suoritus on julman viihdyttävä ja monien muiden sivuhahmojen roolit ovat yhtä viihdyttävät, vaikka hahmojen lukumäärä ei salli käsitellä jokaista nilkkiä, huumekauppiasta, ilotyttöä, lahjottua poliisia tai gangsteria lävitse. Jokainen hahmo on viihdyttävä ja Porterin tiellä, eli lähes kaikki vielä kuolevat. Visuaalinen ilme on jyrkkiä kontrasteja ja hailakoita värejä, mikä tekee koko elokuvasta hieman synkeän näköisen, mikä sopii tähän rikollisten maailmaan loistavasti.
Huumoria, toimintaa ja huikeita henkilöhahmoja. Viihdyttävä pläjäys synkeästä aiheesta, eli tilien tasaamisesta tasapainoon.
nimimerkki: Jurpo
