The Wicker Man tai suomalaisittain Uhrijuhla oli sen tullessa telkkarista itselleni suht’ tuntematon. Mitä nyt noita vilahduksia mystisestä pajumiehestä on tullut nähtyä. Rainaahan pidetään jonkin sortin kulttileffana joten pakkohan se oli katsastaa.
Mystisellä Summerislen saarella ilmoitetaan nuori tyttö kadonneeksi. Tapausta saapuu tutkimaan Skottilainen poliisi Neil Howie. Howie on harras kristitty ja saarelaisten “lievästi” omaperäiset elämäntavat aiheuttavat miehessä inhonväristyksiä. Mies huomaakin että koko saaren väestö koostuu pakanallisesta yhteisöstä ja köörin henkisenä johtajana toimii Lordi Summerisle(loistava Christopher Lee). Enempää tarinasta ei kannata paljastaa. Se on nähtävä itse.
Edward Woodward onnistuu olemaan uskottava vakaumuksellisen poliisin roolissaan. Eittämättä hieno suoritus. Mutta shown varastaa tietysti Christopher Lee yhdessä uransa parhaimmista rooleista(Leen itsensä mukaan parhaassa). Lee vetää semmoisen suorituksen että oksat pois. Tämän rainan myötä olenkin alkanut arvostaa miestä entistä enemmän.
“We don’t commit murders here, we’re deeply religious people”
The Wicker Man on kyllä yksi elokuvahistorian aliarvostetuimmista rainoista. Myöhemmin leffa on kuitenkin kerännyt ansaittua arvostusta ja klassikon leiman tälle voi kunnialla pamauttaa. Leffan kantavana voimana toimii sen loistava tunnelma. Folk henkinen musiikki sopii leffaan kuin luoti otsaan ja leffan aikana ei ehdi tylsistymään missään vaiheessa, vaikka nyt ei räjäytelläkään bensatynnyreitä tai pelasteta maailmaa. Hienot maisemat ja kuvaus ovat myös omiaan luomaan tunnelmaa. Erikseen pitää myös mainita karu ja loistava loppuratkaisu, joka on yksi parhaita näkemiäni.
Mitä tästä nyt enää jaarittelemaan. Hommatkaa leffa jos on vielä näkemättä. Kyseessä on nimittäin yksi parhaimmista rainoista ever.
“You’ll simply never understand the true nature of sacrifice”
nimimerkki: Cuomi
