Varomattomien sisarusten kimppuun hyökätään hautausmaalla ja veli-parka on verenhimoisen lihansyöjä- zombien ensimmäinen uhri. Samaan aikaan zombiet jatkavat tappavaa kulkuaan pitkin maaseutua. Veljensä menettäneen tytön lisäksi on jäljellä vain pieni ryhmä zombeilta säästyneitä eloonjääneitä, jotka piiloutuvat nälkäisiä zombeja syrjäisen taloon. Eloonjääneet aloittavat rankan eloonjäämiskamppailunsa zombien väijyttämässä talossa eikä tilannetta helpota se, että heidän yhteityönsä pätkii.
George A. Romeron kulttimaineen saaneen zombie-trilogian ensimmäinen osa Night of the living Dead avasi vuonna 1968 kaikkien aikojen trilogian jonka jokaisen kauhuleffojen keräilijöiden kuuluisi nähdä. Klassikkomaisen kauhurainan seuraajat tulivat aina seuraavina vuosikymmeninä 1978 ja 1985. Trilogian ensimmäinen osa eli Night of the living Dead, eli täällä Suomessa tunnettu Elävien kuolleiden yö on iästään huolimatta edelleenkin yksi kaikkien aikojen legendaarisimmista kauhuelokuvista vaikka pelottamaan elokuva ei onnistukaan, mutta viihdyttää sitäkin paremmin. Oikeastaan se on enemmänkin jännittävä kuin pelottava.
Elävien kuolleiden yö on mustavalkoinen kauhuelokuva, mutta se poikkeaa rajusti muista kaltaisistaan mustavalkokauhuista. Se on äärimäisen raaka ja paikoinkin varsin kuvottava vaikka veriset suolet ja muut ihmiselimet ei näytäkään niin äklöltä mustavalkoisena, mutta Romeron kaltaisen ohjaajaneron käsissä tälläinen on hyvinkin mahdollista. Juonen “ahtaanpaikan” teema on luotu todella mestarillisesti. Tosin joissakin kamppailu-kohtauksissa olisi voinut olla hieman idearikkaampi idea ja toteutus. Yleensä tämän kaltaiset elokuvat ovat hyvin tylsistyttäviä, mutta ei tämä, sekä koko trilogia jossa kyseinen teema-aihe on paljon esillä. Sen nerokkuuden ja toteutuksen ansiosta siitä muodostuukin allekirjoittaneelle kaikkien aikojen paras trilogia.
Käsikirjoituksessa häiritsee kuitenkin se, että “zombiet osaavat käyttää työkaluja”. Tämän tyylittelyn olisi voinut jättää suosiolla pois sillä se vie niukasti tunnelmaa. Zombiet eivät vaikuta zombeilta jolleivat ne ole tyhmiä ja hidasälyisiä. Virheistä kuitenkin oppii ja onneksi Romero selvensi tätä paremmin jatko-osissa. Elokuvan alku oli ehkä turhan hidastempoinen, mutta loppuosasta paljon plussaa.
Näyttelytyö on oikein vakuuttavaa vaikka naisnäyttelijät eivät tee mitään ikimuistoista työtä. Tosin heillä ei ole niin suuri osakaan elokuvassa kuin miehillä.
Duane Jonesille suurimmat kehut päänäyttelijöiden osalta, mutta vielä suuremmat kehut täytyy antaa elokuvan tärkeimmille hahmoille eli zombien vetäjille joiden näyttelijät tekevät lähes jokainen loistavaa ja uskottavaa työtä. Musiikki ei ole vielä trilogian tässä vaiheessa niin Romeromaista, mutta kyllä tämä täyttää odotukset kuitenkin hyvin, jotkut kohdat ovat jopa melko karmivia.
Kuvaus on vähän väliä tyylitöntä ja vaikuttaakin turhan amatöörimaiselta, mutta ei siihen tarvitse kiinnittää ollenkaan huomiota toimivan juonen edetessä etenpäin. Ja turhan aliarvostetun ohjaajan George A. Romeron ohjaus toimii loistavasti josta ei ole moitittavaa kuin pikku kauneusvirheet.
Kaikista huonoista puutteistaankin huolimatta Elävien kuolleiden yö on yksi loistavimpia kauhuelokuvia historiassa ja täydellinen viiden tähden elokuva. Se ei todellakaan ole turhaan saanut legendaarista klassikon asemaansa ja onhan se myös Romeron parhaimpia elokuvia. Tosin se häviää sen jälkeen tulleelle Dawn of the Deadille joka on koko zombie-trilogian loistavin osa.
Kuitenkin Elävien kuolleiden yö on yksi ikimuistoisimpia zombie-elokuvia ja kuuluu selvästi kauhuelokuvien yleissivistykseen. Siinä näkyy myös ensimmäisiä splatter-elokuvien piirteitäkin. Elävien kuolleiden yö on Romeron nerokkaan ja karmivan zombie-trilogian aloittava kauhun mestariteos.
nimimerkki: Mr. Sixpack
