Huom! Suosittelen katsomaan alkuperäisen Digimon-sarjan nimeltä Digimon Adventure ennen tämän elokuvan katsomista. Elokuva on omassa kategoriassaan erinomainen mutta en usko että siitä saa kovin paljon irti jos ei ole katsonut sarjaa joka rauhassa esittelee suhteellisen laajan Digimon-maailman.
Elokuvan alussa Koushiro-niminen älykäs poika huomaa miten Internettiin hyökkää mystinen Digimon, ja ympäri Tokiota Internet kaatuilee ja kaikki menee kaaokseen. Koushiro ja tämän ystävä Taichi alkavat taistella tätä Digimonia vastaan Internetissä heidän omien Digimoniensa Agumonin ja Tentomonin avustuksella, mutta netissä oleva Digimon kehittyy nopeasti korkeammille tasoilla eivätkä Agumon ja Tentomon pärjää sille edes korkeammissa muodoissaan. Taichi ja Koushiro yrittävät saada muita ystäviään joilla on Digimon-kumppani avuksi mutta saavat lopulta yhteyden vain heistä kahteen. Yamato ja Takeru pääsevät lopulta auttamaan mutta silloin vihollis-Digimon on kehittynyt korkeimmalle tasolleen, Diaboromoniksi ja alkaa olla lähes voittamaton. Samalla selviää että jos Diaboromonia ei tuhota ajoissa, Diaboromonin lähettämä ohjus osuu Tokioon ja tuhoaa sen…
Our War Game pitää alusta loppuun hyvin otteessaan, ja vaikka olisi helppo olettaa että kyseessä on lasten seikkailu-elokuva, uskallan olla eri mieltä. Elokuva on tunnelmaltaan kovin synkkä ja jopa pelottava, katsoessani elokuvan aistin ja tunsin jopa itse valittujen lasten epätoivon vihollisen kasvaessa lähes voittamattomaksi. Elokuvan loppupuolella kun Taichin ja Yamaton Digimonit Wargreymon ja Metalgarurumon yhdistyvät ensimmäistä kertaa Omegamoniksi, tuntuu kuin korkeampi voima olisi lähettänyt ihmisten avuksi enkelin joka suojelee ihmisiä pahalta viholliselta. Kohtauksessa missä Omegamon syntyy, musiikki on muuten erityisen kaunista ja upeaa.
Our War Gamea voisikin mielestäni luonnehtia jonkinasteiseksi kauhu-elokuvaksi, missä sankarien voitto ei tunnu kliseisen varmalta vaan vaikka tiesinkin että hahmot selviävät hengissä, välillä oikeasti pelkäsin hahmojen puolesta. Toisin kuin englanninkielisessä dubbiversiossa (mistä puuttuu myös useampi kohtaus), japaninkielisessä alkuperäisversiossa ei ole yhtään kömpelöä huumoria tai kuivaa dialogia, vaan sen sijaan dialogi toimii tässä versiossa hyvin ja samalla ääninäyttelijät pääsevät tässä loistamaan uskottavilla roolisuorituksillaan. Ääninäyttelijät onnistuvat omalta osaltaan hyvin ilmentämään jatkuvaa kauhun ja pelon tunnetta.
Suosittelen tätä elokuvaa lämpimästi kaikille Digimon-faneille, ja vaikka olisit nähnyt pahamaineisen englannin- tai suomenkielisen Digimon-elokuvan, anna tälle mahdollisuus. Voin lähes varmasti luvata että tästä pidät huomattavasti enemmän. Itse suorastaan lähes nauran sille, miten japaninkielinen versio on niin paljon parempi kuin tästä tehty dubattu versio nimeltä Digimon-elokuva.
