Steven Seagal, tuo yksi 1980- ja 1990-lukujen vaihteen kovimmista kivikasvoista tuli yleisön suosioon taistelutaitojensa ja äärimmäisen tylyytensä vuoksi. Ensimmäiset Seagalin elokuvat olivatkin varsin toimivia mättöpätkiä, joissa ei väkivaltaa ja kirosanoja säästelty. Sitten 1990-luku pääsi puoleen väliin asti ja Seagalin elokuvien taso laski mukavasta mätöstä aivan tasottomaan roskaan.
En tiedä, mitä elokuvantekijät oikein ajattelivat tätä elokuvaa tehdessään. Tässä Seagal on pikkukylässä toimiva lääkäri Wesley McClaren. Luitte oikein, lääkäri! Kuka haluaa nähdä tämän kovanaaman, joka aikaisemmin on esittänyt vain ex-poliiseja tai -agentteja, esittämässä lääkäriä. Seagalilla on myös pieni tyttö, Holly (Belle), jota oppii elokuvan aikana vihaamaan yhtä paljon kuin Kim Baueria 24:ssä.
Niin se juoni… Punaniska-armeijalla on tappava lehmävirus tai vastaava ja he tartuttavat sillä kokonaisen kaupungin. Kun sitten hallitus pääsee joukkoineen pistämään alueen karantiiniin, päättävät punaniskat vallata kaupungin. Tottakai nyt viisi pahista pistää armeijallisen FBI:n koulutettuja agentteja maahan hetkessä. Heillä on siis kaupunki, sekä nyt myös vasta-aine virukseen. Ainoa ongelma on se, ettei antidootti toimikaan. Kaupungissahan on yksi ihminen, joka on immuuni virukselle. Tässä vaiheessa varmaan kukaan ei arvaa, kenen verta pahikset haluavat kokeitaan varten.
Seagal joutuu siis suojelemaan tytärtään verisiltä kokeilta ja samalla noin muuten vain tappamaan pahiksia. Mies ei edes pääse näyttämään elokuvan aikana mahtavia aikidotaitojansa, joten miksi tämä elokuva kannattaisi edes katsoa loppuun saakka? Seagal on kyllä äijä, mutta elokuva on niin naurettava, että kannattaa mieluummin käydä vuokraamassa Katujen Laki, tai joku muu Seagalin “loistoelokuva”.
Elokuva on onneksi melko lyhyt. Puolessatoista tunnissa tuskin ehtii pahasti kehitellä itsetuhoisia ajatuksia. Minulle kuitenkin kävi näin jo 20 minuutin jälkeen. On se vain kumma että tällaiset elokuvat tehdään valmiiksi asti ja julkaistaan vielä Suomessakin DVD:llä. Edes elokuvan läppä ei ole hauskaa, sillä miten lääkäri voisi heittää hauskoja one-linereitä.
Patriootti on yksi Seagalin uran huonoimmista elokuvista, ja kyllä se pääsee minulla kaikkien aikojen huonoimpien elokuvien listallakin aika korkealle. Tätä pätkää en uskalla suositella kuin kovan luokan masokisteille, tosin elokuvan hinnalla saisi niin paljon kaikkea terävääkin, että edes heidän ei kannata vaivautua. Kierrä kaukaa oman mielenterveytesi tähden.
nimimerkki: Nosoki
