Mies-vailla-nimeä jonka nimeksi annetaan D (Hideyuki Tanaka) saa tehtävän: vauraan John Elbournen (Motomu Kiyokawa) tytär Charlotte (Emi Shinohara) on joutunut Meier Linkin (Kôichi Yamadera) kaappaamaksi ja koska kaappaaja on vampyyri on syytä palkata vampyyrinmetsästäjä hakemaan kaapattu takaisin – elävänä tai kuolleena jos se on tarpeellista. D ei myöskään ole ainoa palkkion perässä kulkeva, sillä Borgoffin (Yûsaku Yara) johtamat Markusin veljekset ovat myös jahdissa ja jutussakin on omia mutkia.
Allekirjoittaneelle [I]Vampire Hunter D[/I] on täysin vierasta materiaalia, mutta asiantuntemus ei ole tarpeen tästä leffasta nauttimiseen. Juoni on yksinkertainen ja toimintapainotteinen, hahmot tyypillisiä arkkityyppejä ja toteutus on viimeistelty. Juonellisena spoilerina voi sanoa että D tekee työn mihin hänet palkattiin, mutta se varsinainen metodi jää arvattavaksi ja genresekoitus toimii mainiosti.
Hideyuki Tanaka kähisee D:n äärimmäisen harvat ja lakoniset repliikit matalalla äänellä ja tämän staattisuus onkin pelkkä tausta johon huomattavasti värikkäämmät henkilöt voidaan projisoida. Kôichi Yamadera toimittaa yhtä matalat repliikit Meier Linkinä jolla on inhimillisiä heikkouksia myös ja myös yhtä inhimillisiä vahvuuksia. Yûsaku Yara on äänekäs Borgoff joka voittaa vastukset ryhmätyöllä, oveluudella ja johtajuudella.
Vaikka henkilöhahmot ovat ohuita niin visuaalinen ilme ja tyyli ansaitsee kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Hammer-kauhuleffojen kauhuromanttinen ylenpalttisuus, post-apokalyptisen maailman aavikko, modernin teknologian rauniot ja hyperteknologia muodostavat skitsoidisen, kauniin miljöön ja se on ylenpalttisen yksityiskohtainen ja elegantti. Tämä on elokuva missä yliluonnollinen (ehkä) paha voitti ja on sittemmin kuihtunut pelkäksi epämiellyttäväksi tosiasiaksi joka on mahdollista nujertaa riittävällä määrällä sisua ja tietotaitoa.
Visuaalista herkkua isolla rahalla, mutta tarina on aika harmillisen ohut ja lisäksi moni elementti kaipaa ekspositiota. Helpoin tapa katsoa on sammuttaa aivot ja antaa visuaalisen ilotulituksen viedä mukanaan.
