Neiti Giddens (Deborah Kerr) palkataan syrjäiseen kartanoon kahden lapsen hoitajaksi ja kotiopettajaksi. Lapsoset Miles ja Flora vaikuttavatkin oikein ihanilta, suorastaan enkeleiltä, ja tykästyvät hekin oitis Giddensiin.
Vähitellen Giddens kuitenkin vakuuttuu siitä, että talossa kummittelee ja lapset ovat riivattuja. Katsojallekin käy selväksi, että kaikki ei tosiaankaan ole kohdallaan. Talossa tapahtuu kummia, lapset käyttäytyvät oudosti ja myös Giddensin toiminnasta voi huomata melko kyseenalaisia piirteitä.
Elokuva valaisee asioita kiinnostavasti, mutta ei selitä kaikkea puhki. Katsoja saa itse miettiä yliluonnollisten ja psykologisten tekijöiden suhdetta. Tämä mietintä jatkuu vielä lopputekstien jälkeenkin.
Kummitteleva vanha linna, kummitukset ja oudosti käyttäytyvät tai piinatut lapset ovat yleisiä teemoja myöhemmissä kauhuelokuvissa. Se kertoo vain siitä, että tämä elokuva on ollut tärkeässä osassa kauhuelokuvien kehityksessä, ja esimerkiksi Amenabarin erinomainen The Others on tälle paljon velkaa.
Kauhujen linna on yliluonnollisia ja psykologisia elementtejä kiinnostavalla tavalla yhdistävä kauhuklassikko.
