Bloody Moon

Joku

Bloody Moon on tietynlainen roskamaestro Jess Francon otanta tuohon aikaan riehuneesta slasher-buumista. Tämähän ei varsinaisesti ole Francon vision mukaan tehty, mikä kyllä näkyy niiden tietynlaisten “Franco-trooppien” puuttumisena. Kirjoittajana kun toimi Francon sijasta elokuvan tuottaja. Toki tässä on tissejä ja veristä väkivaltaa, siitä ei ole kysettäkään. Jotain Francolle oleellista tästä silti puuttuu. Se on sitten katsojasta kiinni, onko tuo varsinaisesti huono vai kenties hyvä puoli. Itse kyllä viihdyin tän parissa, mutta ei tämä mihinkään omille slasher-listoille nouse sitten mitenkään. Bloody Moon on vähän turhan tylsähkö loppukädessä. Muutamat hienot gore-hetket kyllä saadaan, mutta siinäpä se. Näyttelijätyö on jotenkin poikkeuksellisen paskaa vielä kaiken lisäksi, mikä nyt sinällään ei ole yllätys. Toisaalta se oli paikoin niin huonoa, että kalkkuna-arvot alko väkisinkin nostaa päätään elokuvan plussaksi. Viihdearvoa tuli myös erittäin sleazyn oloisesta psykopaatti-velipojasta, joka kuolailee naisia millon mistäkin pusikon lomasta tai ikkunan takaa.

Kaiken kaikkiaan Bloody Moon ei ainakaan itselleni ollut mikään mieleenpainuvin tapaus, joskin ihan viihdyttävä pläjäys silti. Aikalailla samaa tasoa myöskin Video Nasty -listalla esiintyneen Franco-leffan Devil Hunterin kanssa. Joskin Bloody Moonissa oli vähemmän tyhjäkäyntiä. Slasherin ystäville tätä voi suositella, ainakin kertakatseluun.