Kauan aikaa sitten, ehkä jopa yli 1000 vuotta sitten kaksi naapurimaata riiteli jatkuvasti keskenään. Pitkittynyt konflikti taukosi, kun molemmat osapuolet olivat jo melkein kuluttaneet voimavaransa loppuun ja kuninkaat pääsivät näennäiseen sopimukseen rauhasta. Mutta sitten… Väärällä puolella rajaa pissaava kissa sytytti erimielisyydet uudelleen tuleen ja johti sarjaan verisiä taisteluita. Elokuva kertoo ennakkoluuloista sekä ihmisten tapojen ja kulttuurien erilaisuudesta. Pystyykö meissä kaikissa ihmisissä oleva rakkaus peittoamaan maiden välillä satoja vuosia vanhat kaunat ja luomaan perustan rauhaan maiden välille?
Tarinan alku kertoo, satumaiseen tyyliin, miten aikoinaan oli kaksi maata jotka sotivat pitkään keskenään, mutta jotka lopulta tekivät hataran sopimuksen. Siitä on nyt noin tuhat vuotta, eivätkä välit ole edelleenkään kovin lämpimät. Sopimuksen mukaan toisen maan on aina annettava toiselle maalle kauneimman naisensa, ja toisen älykkäin miehensä.
Prinsessa Sarah ja insinööri (vai mikä olikaan) Naranbayar kohtaavat toisensa, joskin kumpikin on saanut tahoillaan häälahjakseen eläimenpennun, toinen koiran ja toinen kissan. Miten eläin voi olla puolisoni, he tuskailevat, ja sekaannus voi alkaa.
Tämä oli niin söpöä sodanvastaista hömppää kuin voi vaan olla. Ihastuttavan kaunis sekä sisäisesti että ulkoisesti. Ihan kaikkea en tajunnut, mutta sen voinee pistää epäonnistuneen sovituksen piikkiin, jotain olennaista on jäänyt matkan varrelle. Prinsessa oli niiiiiin söpö, Naranbayar oli taas vaikeampi hahmo ymmärtää, onko hän tyhmä vai viisas. Ilmeisesti molempia. Kissa ja koira eivät kyllä käyttäyneet lajityypillisesti, lisäksi niistä oltiin tehty niin mukamas söpöjä että se vain ihmetytti. Se, että ne tulivat toimeen niin hyvin heti alussa, oli myös niin epärealististista. Tiedän kyllä, että kissat ja koirat voivat tulla erittäin hyvin toimeen keskenään (niin kuin moni muukin eläin), mikäli ne vain ovat kasvaneet yhdessä mutta tässä ne vain tulivat heti toimeen. Ehkä tämä oli vain symbolinen asia joka viittasi elokuvan sanomaan, pitäisi vain olla ennakkoluuloton. Siitähän tässäkin oli kyse, ennakkoluuloista. Oli myös niin huvittavaa kuulla, mistä sodanpito alkoi. Luultavasti noin kaikki sodat alkavat, aivan typeristä asioista.
Tämä oli fiksu ja lämminhenkinen satu sodanvastaisuudesta. Leffa ei ole juurikaan ahdistava, mutta voi olla sitä pienimmille. Suosittelen niille, jotka ovat ylemmillä luokilla alakoulussa, tai sitä vanhemmille.