Nosferatu on goottilainen tarina pakkomielteestä piinatun nuoren naisen ja häneen rakastuneen kauhistuttavan vampyyrin välillä.
Nosferatu on goottilainen tarina pakkomielteestä piinatun nuoren naisen ja häneen rakastuneen kauhistuttavan vampyyrin välillä.
Asianajaja Knockin (Simon McBurney) yritys myy vanhan, mutta huonokuntoisen kiinteistön. Kunnianhimoinen Thomas Hutter (Nicholas Hoult) lähetetään hoitamaan kaupanteon tarpeellinen byrokratia. Tämän tuore vaimo on jokseenkin epävakaa Ellen (Lily-Rose Depp) ja tällä on kolkkoja aavistuksia. Kiinteistön ostaa erittäin vanha ja erittäin eksentrinen kreivi Orlok (Bill Skarsgård). Itä-Euroopan meininki on melkoisen railakasta. Leffan nimi jo paljastaa, että […]
.
Nosferatu on erinomaisesti onnistunut kauhufantasia ja pitkään aikaan kauhun puolella yksi kovimpia elokuvia. Samalla tämä on selkeästi ohjaajan Robert Eggersin onnistunein työ tähän asti ja myös itse Nosferatuista parhaiten onnistunut filmatisointi mielestäni. Näyttelijäkaarti tekee kaikki erittäin hyvät roolisuoritukset ja heikkoja lenkkejä ei sieltä löydy. Sieltä voisi nostaa esiin Lily-Rose Deppin huikean pääroolin Ellen Hutterina ja nainen on kyllä vakuuttava roolissaan. Myös Bill Skarsgård sopii mainiosti Orlokin rooliin ja muutenkin itse Nosferatu on erinomaisesti maskeerattu ja se pidetään mukavasti vähän piilossa elokuvan aikana. Willem Dafoe jää mieleen hulluna professori Albin Eberhart von Franzina ja myös Aaron Taylor-Johnson on erinomainen Friedrich Hardingina. Reilun parin tunnin kesto tuokin hyvin hahmoihin lisää täytettä ja kaikkien kohtalo kiinnostaa. Kauhukohtaukset on tunnelman osalta hyvin tehty ja niitä korostaa loistava kameratyönkentely. Väkivaltaa löytyy sopivasti ja visuaalisesti elokuva on upeaa katsottavaa. Vampyyri elokuvien joukossa Nosferatu nousee sinne kärkipäähän Bram Stokerin Draculan kanssa ja kannattaa ehdottomasti käydä tämä elokuvateatterissa katsomassa.
No eihän se Eggers pettänyt tälläkään kertaa. Vois kyllä tässä kohtaa jo tunnustautua miehen fanipojaksi, kun mihin tahansa tuo ohjaaja koskee niin laatua tuppaa tulemaan. Ehdottomasti kiinnostavimpia tekijöitä tänäpäivänä. Hiukan nostin kulmiani kun kuulin aiemmin, että tällä kertaa tartutaan niinkin klassiseen kohteeseen kuin Dracula. Tai siis tietenkin Nosferatu, tässä tapauksessa. Oli muuten hieno nähdä miten elokuva nimenomaan noudattelee alkuperäisen Nosferatun juonta, lisäillen vain pientä twistiä keitokseen. Tässähän olis helpommat rahat taatusti ollut kun olis markkinoinut elokuvaa vaan Draculana. Mutta hyvä näin päin ehdottomasti, sillä niin alkuperäinen kuin Herzogin 70-luvun versiokin poikkeaa muista Dracula-filmatisoinneista aika vahvasti. Niin tekee myös tämä Eggersin näkemys aiheesta. Ensinnäkin leffa on visuaalisesti ihan totaalista ilosanomaa. Myös audiopuoli teatterissa pelitti ihan pirun hyvin. Goottilainen ilme synkkine linnoineen ja kylmine maisemineen pääsi upeasti oikeuksiinsa. Eggers rakentaa painostavaa tunnelmaa samalla tutulla tatsilla kuin elokuvissaan The Witch ja The Lighthouse -saatiin jo nähdä. Näyttelijäkaarti on kautta linjan erinomainen, erityisesti Willem Dafoe jäi mieleen. Myös Bill Skarsgård itse vanhana lähestulkoon kävelevää ruumista muistuttavana vampyyrina oli ilmiömäinen. Ei äijää tuon maskeerauksen alta pysty mitenkään tunnistamaan, vaan hän oli ihan täysin muuttunut hahmokseen. Myös Johnny Deppin tytär Lily-Rose on varsin vakuuttava, häntä olisi mukava nähdä enemmänkin elokuvissa nyt kun näin laadukkaseen produktioonkin on mukaan päässyt näyttämään kykyjään. Vahvan näyttelytyön ja visuaalisen taituroinnin lisäksi oli hieno huomata, ettei elokuvassa oltu tehty kompromisseja sen suhteen, että mukaan tuotaisiin mitään nykypäivälle ominaisia väkinäisiä “pakotuksia”. Eli ei mitään poliittisen sanoman tai agendan ujuttamista tälläiseen elokuvaan tai muutakaan typerää paskaa. Voisi jopa sanoa, että Nosferatu vuosimallia 2024 on sitä perinteisen upeaa elokuvantekemistä, mitä soisi näkevän useammin vieläkin. Kaiken sen harmaan massan ja Marvel-mouhuamisen seassa tälläset leffat nousee entistä kirkkaampina esiin. Eli siis ehdottomasti suosittelen menemään katsomaan tämän leffateatteriin. Siten voi jaloillaan äänestää, että tänkaltaiset leffat sais sitä jalansijaa ja rahoitusta niiden mammuttimaisiin budjetteihin paisuneiden AI-tekoälyllä käsikirjoitettujen sontaläjien sijaan.
——–
Iso peukku ja hatunnosto jälleen Robert Eggersille ja koko köörille. Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälaista leffaa sieltä seuraavaksi saadaan kankaalle!
Taattua Eggersiä alusta loppuun asti ja kerrassaan loistava avaus elokuvavuodelle 2025.
⭐️⭐️⭐️⭐️