Arviot
Uppoaa King-filkkojen laajan kirjon syvimpään suohon.
Äiti on pojan paras ystävä, etenkin jos he muuttavat kaksistaan vieraaseen pikkukaupunkiin. Mutta mitä jos molemmat ovat kissakammoisia, muuntautumiskykyisiä kummajaisia, jotka imevät elämää koskemattomista tytöistä? Eipä siinä mitään – poika menee säännöllisesti treffeille, ja kohtalokkaasti retkahtaneet neitsytsaaliit vedetään kotona iltapalaksi. Ja kissoja ei päästetä sisälle. Unissakävelijät uppoaa Stephen King-filkkojen laajan kirjon syvimpään suohon. Moderneiksi vampyyreiksi […]
Aiheesta olisi varmasti saanut aikaiseksi paremmankin tekeleen.
Joitakin ihmisiä Unissakävelijät- elokuva saattaa naurattaa, toiset taas menettävät yöunensa. Minut elokuva sai liikuttumaan. Siksi haluaisinkin tuoda esille näkemyksen, jota ei useinkaan ole tuotu Stephen Kingin kirjojen ja leffojen yhteyteen. Tämä näkemys avautuu parhaiten heille, jotka ovat lukeneet paitsi Stephen Kingin tuotannon, myös Tommy Hellstenin kirjan “Virtahepo olohuoneessa”. Hellstenin määritelmän mukaan “virtahepo” eli läheisriippuvuus on […]
Yksi niistä King-leffoista, joita ei olisi pitänyt tehdä.
Aloitetaanko hyvillä vai huonoilla uutisilla? Ok, hyvät ensin. Stephen Kingin unissakävelijöissä soi Enyan Boadicea – harvalla tusinakauhulla on esitellä yhtä kauniisti leijailevaa tunnaria. Ja… Sitten voidaankin siirtyä niihin huonoihin uutisiin. Unissakävelijät on yksi niistä leffoista, joita ei olisi pitänyt tehdä. Tarkemmin sanoen yksi niistä leffoista, joiden takia Kingin kirjoista tehdyillä elokuvilla on niin törkeän huono […]
Sleepwalkers on erittäin mainio kauhukomedia ysäriltä ja Stephen Kingin tuotannossa sitä parempaa osastoa. Juonessa seurataan Alice Krigen ja Brian Krausen esittämiä äiti Mary Bradya ja tämän poikaa Charles Bradya, jotka muuttavat pienelle paikkakunnalle. Kaksikko on vähän turhan läheisissä väleissä keskenään ja he pelkäävät kissoja. Charles ihastuu koulussa kauniiseen Mädchen Amickin esittämään Tanya Robersoniin ja tämän tehtävänä on saada nuori nainen houkuteltua kotiinsa perheensä ravinnoksi. Luvassa on varsin sekopäistä ja komediallista meininkiä vampyyrihengessä ja se on yllättävän viihdyttävää katsottavaa. Elokuvan tähtenä loistaa Clovis kissa ja tämän muut kissakaverukset, jotka tietävät perheen oikeat taustat. Efektit on myös hyvin tehtyjä suurimmaksi osaksi ja kyllä Mick Garris on saanut sopivan kieli poskella meiningin elokuvaansa aikaan ja ei tästä voi olla pitämättä. Kulttiainesta selkeästi.
Sarjassamme niitä elokuvia, jotka ovat niin huonoja, että ovat oikeasti hyviä, vaikka tuskin King tätä alun perin komediaksi oli kirjoittanut, mutta silti allekirjoittaneella ja muulla yleisöllä oli hauskaa tätä katsoessa NV-festivaaleilla, jossa tämä esitettiin oikein 35MM-filmiltä ja itse ohjaaja oli paikalla alustamassa leffaa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin jälkeenpäin.
Joka tapauksessa sarjassamme hauskimpia Stephen King-filmatisointeja Hopealuodin ja Maximum Overdriven ohella ja sivuosissa vilahtivat Kingin ohella mm John Landis, Joe Dante, Tobe Hooper, Clive Barker ja Mark Hamill.
⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️