Näyttelijän valmistautuminen rooliinsa ei ole pelkkää vuorosanojen opettelua. Metodinäyttelijät, kuten Christian Bale tai Daniel Day-Lewis tunnetaan tyyppeinä, jotka muokkaavat omia elintapojaan päästäkseen paremmin kiinni roolihahmoonsa. Arvostettu ja kunnioitettu tapa voi aiheuttaa myös hankaluuksia, kuten Robert Downey Jr:n näyttelemä Kirk Lazarus vihjaa takavuosien komediassa Tropic Thunder.
Mm. parhaan naispääosan Oscarin Unelmien pelikirjasta ja Golden Globen sivuosastaan American Hustlesta voittanut Jennifer Lawrence ei hänkään tunnustaudu metodinäyttelemisen isoksi ystäväksi. Lawrencen mielestä metodia käyttävää kollegaa on vaikea lähestyä.
– Hermostuisin, jos joutuisin työskentelemään jonkun metodia käyttävän kanssa. Ei minulla olisi hajua, kuinka puhua heille. Pitääkö minunkin olla roolihahmossa? Se hermostuttaisi. En ole kohdannut toista [näyttelemis]prosessia, joka hämmentäisi minua. Heistä ei ole ihan perillä, tähti pohtii.
Metodia Martin Scorsesen eeppisessä Silence-draamassa käyttänyt Andrew Garfield on oikaissut asiaan liittyviä luuloja näin:
– Siitä on paljon väärinkäsityksiä, uskon. […] Se ei tarkoita, että pitäisi käyttäytyä paskamaisesti muuta tiimiä kohtaan. Oikeastaan siinä on kyse totuudenmukaisesta elämisestä kuvitelluissa olosuhteissa ja olemisesta samalla todella mukava muuta työryhmää kohtaan, ja olemisesta normaali ihminen, joka pystyy tarvittaessa pudottamaan roolin pois ja palaamaan siihen halutessaan.
Lähde: Variety
Toim. R. Isoviita