Menee pikkaisen ohi varsinaisista elokuvista, mutta onhan videotaidetta tämäkin, ja moni elokuvantekijä onkin pätevöitynyt alalla nimenomaan musiikkivideoiden ohjauksen, editoinnin, erikoistehosteiden, ym. työn parissa. Osa pitemmistä musiikkivideoista laskettaneen myös lyhytelokuviksin.

Oma ehdoton suosittitekijä tällä saralla on Russell Mulcahy, joka ennen Highlanderia ja Hollywoodiin siirtymistään oli alan ehdottomia huippuja. Oma suosikkini Mulcahylta on Ultravoxin The Voicen musiikkivideo, joka varsinaisen jämptin ja helposti ymmärrettävän toteutuksen ohaella myös kiteyttää biisin sanoman harvinaisen hienosti ja voimistaakin sitä. En olisi varsin älylliseksi osoittautuneen kappaleen merkitystä erikseen ajatellutkaan ilman videon antamia vihjeitä. Ja sanomaan on myös helppo yhtyä.

Ultravoxin The Voice siis kertoo yksilöllisyydestä ja sen kadottamisesta yhdenmukaisuuden paineessa. Musiikkivideossa toistuvat kuvat univormumaisiin pukuihin pänttäytyneistä harmaista ja persoonattomista ihmismassoista, robottimaisen yhdenmukaisista koreografioista, kasvottomista varjoista ja tulesta, kuten tuleen syttyvistä sanomalehdistä, totuus ei pala tulessakaan, puhdistavasta tulesta, valosta pimeydessä… Nimessäkin mainittu “ääni” viittaa konkreettisen äänen ohella myös sisäiseen omantunnon ääneen.